Vuonna 2021 voimaan tullut Tuloverolain 66 a § koskee työsuhteeseen perustuvaa osakeantia muissa kuin julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Jos säännöksen edellytykset täyttyvät, veronalaista tuloa syntyy osakkeiden merkitsijöille vain, jos merkintähinta alittaa osakkeiden matemaattisen arvon.
Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Verotuskäytäntö on kuitenkin ollut epäselvä ja rajoittava sen suhteen, millä perusteilla ja kuinka paljon osakkeiden määrät voivat vaihdella eri työntekijöiden ja ryhmien välillä.
Asiaa on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa 2023:65 ja 2023 66, joiden perusteella saadaan lisäselvyyttä siihen, miten ja millaisilla perusteilla osakkeita voidaan allokoida eri määriä eri henkilöstöryhmille.
Korkein hallinto-oikeus vahvistaa päätöksissään sen, että osakkeiden allokaatio voi erota eri työntekijöiden ja ryhmien välillä kunhan Jakoperuste ei suosia tai syrji ketään, eikä jakoperustetta käytetä säännöksen tarkoituksen kiertämiseen antamalla jollekin ryhmälle oikeuden merkitä vain nimellisen määrän osakkeita.
Allokaatioerot voivat perustua esimerkiksi työpanoksen arvoon, joka voidaan määrittää muillakin perusteilla kuin palkalla. Osakkeiden jakoperusteena voi olla myös esimerkiksi työsuhteen kesto tai työntekijöiden roolit ja työpanoksen arvo.